Blogiystävä
en tunne sinua hyvin
kurkistat sieluni taloon,
hymyilet ja lähdet pois
jälkeä jättämättä
luen ajatuksiasi
salaisuuden verhon takaa
liian harvoin kosketan
näppäimistöllä
kaipuuta yhteyteen
jota jokainen tuntee
blogiystävä
laitat viestin laatikkoon
välillä tarkistat
mitä se saa aikaan
tapahtuuko kohtaamista
vai kuljinko ohitse
Ilo välittyy kuitenkin siitä
että olet raapaissut pintaa
vastaus runotorstain haasteeseen: ystävä
16.2.07
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Näinpä.
Blogiystävyys on ihan runon arvoinen asia. Hienoa!
Blogiystävyys on tapa olla ystävä, tämäkin. Pidin ajatuksista ja runosta.
Saattaa olla että runo riisuu liikaa ennen kuin luottamusta on rakentunut. Olisi pitänyt kirjoittaa asiasta hienovaraisemmin, niin että lukijalle jää enemmän tilaa liikkua ja tuntea. Elämme niin hätäistä aikaa, että ei tule kypsyteltyä sanojaan riittävästi.
Kauniisti kirjoitettu.
-gs
Kaunis kiitos kaikille kommenteista.
Lähetä kommentti