http://www.trekearth.com/gallery/Europe/Poland/photo344577.htmKirjasssaan Yllätysten Jumala tekijä antaa jokaisen luvun jälkeen lukijalle tehtävän. Ensimmäisessä luvussa tehtävä on kirjoittaa oma muistokirjoitus. "Kirjoita sellainen muistokirjoitus, jonka kaikkein hurjimmissa unelmissasi toivot jonkun sinusta kirjoittavan." Ajattelin että tehtävä tiivistetään nimenomaan muutamaan lauseeseen. Kirjoitus voisi olla hautakivessä. Tehtävä kuulostaa rajulta. Kun muistaa, että siinä ei oikeastaan ajatella kuolemaa vaan elämää, pääsee juonesta kiinni. Minkälaisesta elämästä haluat että sinut muistetaan? Seuraavassa omia ehdotuksiani.
Yritti sanoa myös viimeisen sanan
Vaan tukkinut on Herra vuotavan hanan
--
Hiljentynyt lopultakin Herransa edessä
--
Luomistyö ei mennyt hukkaan,
hän tuli omaksi itsekseen
ja puhkesi kukkaan
--
Taivaassa kuorsaa meidän taata
vaan siellä kun enää ei levätä saata
Katsoo alas huokaisee syvään
Eikö nuo mukulat pysty hyvään.
7 kommenttia:
Tuo hiljentynyt Herransa edessä on minusta hieno:-)
Joo mutta kovin korkealentoisia haaveeni eivät siis ole. Ehkäpä haaveet tästä vielä kuuseen kurkottavat.
Haasteeseesi on vastattu.
Minä vähän innostuin...
Tuomo, pistin haasteen eteenpäin.
Katsopa tätä:
http://allyntilitys.blogspot.com/2007/05/pakinaperjantaissa-on-aiheena-todistus.html
Hei! Täältäkö tämä muistokirjoitusjuttu olikin lähtöisin? Sinä olet näköjään huomattavasti minua ja Heidiä lyhytsanaisempi :) Minä pidin kaikkein eniten tuosta
"Luomistyö ei mennyt hukkaan,
hän tuli omaksi itsekseen
ja puhkesi kukkaan."
Senpä voi kukin tulkita haluamallaan tavalla. Eritoten tuollainen oman hetkellisyytensä ja kuolevaisuutensa hyväksyminen tuntuu minusta äärimmäisen viehättävältä.
Sananjalan muistokirjoitus:
Muotoili pois liiat lehdet.
Karsi kaikki kuivat oksat.
Kukkakepiksi kelpasi.
Hei allyalias. Oikean mittainen muistokirjoitus on alkuperäinen idea. itse tässä tehtävässä typistin sen hautakivikirjoitukseksi, koska en jaksanut kirjoittaa pidempää juttua. Ehkä olisi pitänyt ottaa haaste vähän perusteellisemmin käsittelyyn.
Kiitos Sananjalalle osallistumisesta. Jäin miettimään muistokirjoituksessasi sitä muotoiliko henkilö itse liikoja lehtiä pois, vai karsiko niitä joku muu.
Lähetä kommentti