Selasin hyllyyn kertyneitä lehtiä

Risto Pulkkisen vastaus (7.6.07) Kotimaalehdessä Seikko Eskolan kritisoimaan graduun talvisodan myytistä nosti esiin käsityksen myytistä. Pulkkinen tiivistää myytin käsitteen hienosti ja haluankin sen jakaa lukijoideni kanssa: ”Uskontotieteellisessä merkityksessä myytti on kertomus, jolla on kyky välittää ja antaa asioille eksistentiaalista merkitystä. Näin se motivoi toimintaa ja uusintaa todellisuutta. ... Myytti on mitä syvällisemmässä mielessä tosi kertomus – historiallinen totuus ei ole myytin osalta olennainen seikka.”

Totuuden kertomiseen on erilaisia keinoja. Jeesus kertoi vertauksia osoittaakseen johonkin totuuden kipeään kohtaan. Taiteilijat ovat kautta historian kuvanneet totuutta ja ajan ilmiöitä oman taidemuotonsa keinoin (taulut, romaanit, runot jne.) Joskus tieteellinen ja historiallinen kuori on murrettava päästäkseen asian ytimeen.

Pappien avioerosta käsitteli 31.5. Kotimaa
Avioeroista puhuminen on kirkossa vaikeaa. Hannu Sorri on tekemässä siihen liittyvää tutkimusta. Pappien oletetaan onnistuvan avioliitossaan tavallisia kuolevaisia paremmin. Hän sanoo haastattelussa hyvin: ”Totta kai piispan ja papin on pyrittävä kilvoittelemaan ihanteiden mukaan, mutta esikuvallisuuskin on haavoittuvaista.” Tämä oli yksinkertaisesti vain niin kauniisti sanottu, että se jäi mielessäni elämään. Toisaalta, mitä asiaan tulee, maailma on muuttunut aika paljon. Aika tavallista on kuulla sanottavan ”ihmisiä ne papitkin ovat”.

Kiinnostava oli myös kirjailija Pirjo Hassisen haastattelu (Kotimaa 26.4) . Haastatteluun oli antanut aiheen hänen tuore teoksensa Isänpäivä. Hänen mukaansa aikamme suurimpia vääristymiä on se, että nollaamme päivän ponnistukset viihtymällä väkivallan äärellä.... kun näemme tv:ssä silvottuja ruumiita, ne eivät herätä meissä aitoa kauhua, vaan antavat lähtölaukauksen viihtymiselle.

Hassinen sanoo, että hyvän kirjan lukeminen on aina vaativaa. Mutta tälle vaativuudelle annetaan helposti periksi. ”turrutammeko itsemme helppoudella valitessamme kevyttä väkivaltaa tai tirkistelevää tositeeveetä halutessamme rentoutua.”

Samassa lehdessä helsinkiläinen kirjailija Eero Taivalsaari suomii nykyajan politiikkaa, jossa ”parlamenteista on tullut pörssien haarakonttoreita”. Nykyinen systeemi tekee ihmisistä taloudellisesti entistä eriarvoisempia. Artikkelin luettua tulee väistämättä mieleen, että ylin valtiollinen johto on turvaamassa ja takaamassa ennen kaikkea upporikkaiden etuja. Mieleen jäi lehtijutusta myös sitaatti Juha Panulalta: ”Rahan valta on murtanut moraalisen elämän ihanteet.” Lauseessa ei kai ole mitään uutta, muuta kuin se, kuinka todellisen kuvan se ajastamme antaa.

Taivalsaari oli liittänyt pari ’kainalojuttua’ varsinaiseen artikkeliinsa. Vapaakaupan historiaa selvittävä juttu oli otsikoitu mielenkiintoisesti: Ketun vapautta kanatarhassa. Tuo vapauden määritelmä summaa hienosti asioita. On olemassa taistelua vapaudesta sorron alta, mutta on olemassa vapauden nimikkeellä kulkevaa juonittelua, jossa ei tarvitse joutua vastuuseen tekemisestään. Jotta juonitteluissaan onnistuu paremmin ”vallanpitäjät muokkaavat kieltä niin, että ihmisiltä hämärtyy eettinen normisto”

Tämä rikkaiden röyhkeys ja silmitön ahneus sai lisäväriä 18.6. Kotimaalehdessä. Pertti Hemánus kertoi tv-haastattelusta, jossa suomalainen upporikas halusi saada kaikki tulonsa verottomina. Nykyaikana näyttää olevan mahdollista mennä ahneudessa äärettömyyksiin.

Lomalla

Rippileiri konfirmaatioineen takana ja loma on alkanut. Jään kotimieheksi. Emme pääse juuri missään käymään, kun toinen puolisko on töissä koko kesän. Yhtä ja toista puuhaa riittää. Konfirmaatiosaarnaan en saanut oikein puhtia enkä ajatusta. Julkaisen sen kuitenkin muiden saarnojen tavoin saarnatuolissa. Se on tehty pääasiassa Vanhan testamentin tekstiin. Teksti puhuu horjumisesta kohti Jumalaa ja hänestä poispäin. Teksti itsessään avaisi näkymiä ja mahdollisuuksia saarnaajalle. Tuohon tekstiin haluan vielä palata.

Dr. Phill ja Jumala

Haastan kaikki lukijat ratkaisemaan seuraavan tehtävän. Auta minua kirjoittamaan vitsi loppuun.

Dr. Phil ja Jumala saunoivat. Kun löylyt kävivät kuumaksi, kumpikin pyyhki hikeä selkä kyyryssä kaljusta päälaestaan.
Phil ryhtyi puhelemaan Jumalalle saadakseen löylynheittoon pidempiä välejä...

Phil – Oletko huomannut, että ihmiset eivät enää usko sinuun?
Jumala – ai niinkö. En tiennytkään.
Phil – Kirkot ovat tyhjiä. He etsivät muita avun lähteitä. Olkoon sinun nimesi ylistetty, mutta kyllä he minun sähköpostiini viestit lähettävät.
...


Tätä vitsiä on täydennetty (15.6.07) J. Hiitolan ehdottamalla tavalla. Kiitos heidir, myös haasteeseen vastaamisesta. Vitsi on vielä kesken. Mikä on sen yllättävä loppu?

Ukko Nooa

Kun edellä mainitsemassani kesäkirjoituksessa puhun Ukko Nooasta, minulle sitä tutkiessani tuli ilmi sellainenkin asia, että alkuaan se on C. M. Bellmannin tekemä ruotsalainen juomalaulu. Raamatun Nooa oli se, joka perusti ensimmäisen viinitarhan ja sen antimista joi itsensä humalaan ja sammuksiin. Suomessa laulu on tullut tunnetuksi lasten lauluna. Minä otin vapauden tehdä lisäsäkeistöjä lauluun. Lasten kanssa sitä voivat pyhäkouluopettajat ja kerhotädit käyttää, jos haluavat.

UKKO NOOA - MUUNNELMA


Ukko Nooa, Ukko Nooa oli hyvä mies.
Kun hän meni arkkiin,
laittoi lehmät parkkiin.
Ukko Nooa, Ukko Nooa oli hyvä mies.

Ukko Nooa, Ukko Nooa oli hyvä mies.
Arkin rantaan soutaa, kun
kyyhky lehvän noutaa.
Ukko Nooa, Ukko Nooa oli hyvä mies.

Ukko Nooa, Ukko Nooa oli hyvä mies.
Kun hän meni saunaan,
laittoi laukun naulaan.
Ukko Nooa, Ukko Nooa oli hyvä mies.

Ukko Nooa, Ukko Nooa oli hyvä mies.
Kaiken tehtyänsä
lepää kämpällänsä.
Ukko Nooa, Ukko Nooa oli hyvä mies.


uudet sanat Tuomo Lindgren

Kiukaan sihinää

Kirkon virallisella kesäsivuilla on julkaistu kesäaiheinen tekstini. Kirkon tiedotuskeskuksen verkkotoimittaja pyysi minulta sinne pientä juttua. Sellaisen kirjoitin ja se löytyy evl.fi etusivulta lähdettäessä kahden linkin takaa > kirkon kesä > kiukaan sihinää. Juttu on vajaan liuskan kokoinen. Olen tyytyväinen tarinan alkuun. Jos olisi ollut enemmän aikaa tekstin valmisteluun, sen jälkimmäinen puolisko olisi tarvinnut parantelua. Käytin samaista juttua pohjana yläasteen kevätkirkkoon.

Kirjoita oma epitafi

http://www.trekearth.com/gallery/Europe/Poland/photo344577.htm

Kirjasssaan Yllätysten Jumala tekijä antaa jokaisen luvun jälkeen lukijalle tehtävän. Ensimmäisessä luvussa tehtävä on kirjoittaa oma muistokirjoitus. "Kirjoita sellainen muistokirjoitus, jonka kaikkein hurjimmissa unelmissasi toivot jonkun sinusta kirjoittavan." Ajattelin että tehtävä tiivistetään nimenomaan muutamaan lauseeseen. Kirjoitus voisi olla hautakivessä. Tehtävä kuulostaa rajulta. Kun muistaa, että siinä ei oikeastaan ajatella kuolemaa vaan elämää, pääsee juonesta kiinni. Minkälaisesta elämästä haluat että sinut muistetaan? Seuraavassa omia ehdotuksiani.

Yritti sanoa myös viimeisen sanan
Vaan tukkinut on Herra vuotavan hanan
--

Hiljentynyt lopultakin Herransa edessä
--

Luomistyö ei mennyt hukkaan,
hän tuli omaksi itsekseen
ja puhkesi kukkaan
--

Taivaassa kuorsaa meidän taata
vaan siellä kun enää ei levätä saata
Katsoo alas huokaisee syvään
Eikö nuo mukulat pysty hyvään.

Helluntai ja anopin synttärit

Olin viikonlopun jälleen yksin hommissa. Lauantain hautauksista kotiuduttuani koitin ryhtyä saarnan valmisteluun. Siihen asti valmistelut olivat olleet vasta vähäisiä. Olin kuitenkin väsynyt eikä valmistautumisesta tahtonut tulla mitään. Joitakin ajatuksia kehittelin mielessäni ja näyttöruudulla, mutta saarnaksi asti ei oikein tahtonut mitään tulla. Aikaa olisi ollut ihan riittävästi, mutta polla ei vain säteillyt. Lopulta oli mentävä nukkumaan ja laitettava kello aikaisin herättämään. Varhain aamulla etsin netistä virikkeitä. Kollegojen tapa saarnata on kuitenkin varsin erilainen. Eteen tuli netistä myös vanha saarnani. Huomasin, että se on pidetty Kokemäellä. Työstin siitä aamun tunteina saarnan. Oma henkinen olo ei kuitenkaan ollut häävi.

Tällaisia tilanteita tulee eteen ja niihin on vain suostuttava. Silti on jumalanpalvelukset pidettävä. Olisin halunnut saarnassa tulla lähemmäs kuulijaa ja lähemmäs tätä aikaa. Mielessäni oli puolikypsä ajatus Pyhästä Hengestä, jolta tänä päivänä odotetaan paljon. On paljon särkyneisyyttä, johon kaivataan lääkettä. On myös hengellistä etsintää ja kaipuuta, johon toivotaan ohjausta. Oli surullista huomata oma astia vuotaneen tyhjiin.

On sanottu, että luterilaisessa kirkossa Suomessa on juuri tämä ongelma. Lamput ovat kunnossa, mutta ne eivät tunnu hyvin palavan. Kirkon liturgia ja opetus jää ihmisille vieraaksi. Monet ihmiset kokevat jääneensä kirkossa jollakin tavoin ulkopuolisiksi. Jumalanpalveluselämä ei tunnu koskettavan heitä, tai sitä ei ymmärretä. Se on jäänyt opilliseksi puheeksi eikä ole tullut sydänten tasolle.

Sunnuntaina lähdin kiireesti Laitilaan anopin syntymäpäiville. Sinne kokoontui vain sukua ja mukavaa meillä siellä oli. Kuva on otettu sieltä. Kuvassa (kuva poistettu) Mikko etsii pajunoksalla vesilähdettä ja kaivonpaikkaa. Minäkin kokeilin, mutta ei minusta ole kaivonkatsojaksi. Toisilla paju näytti taipuvan, toisilla ei. He sanoivat tuntevansa sen hyvin kädessään milloin maa vetää pajua puoleensa.

Kotisivujen uusi osoite

Kotisivujeni HÖYHEN osoite on muuttunut itsestäni riippumattomista syistä. dna-internetistä on tullut lumonet. Pidän moista temppua ärsyttävänä asiakkaiden kiusaamisena. Minulla on kotisivujeni suhteen lähes helvetillinen urakka muutta 1400 tiedoston linkit oikean osoitteen mukaiseksi. En ole aivan varma, jaksanko siihen urakkaan lähteä.

Uusi osoite on nykyään seuraava

http://kotisivu.lumonetti.fi/lingtuom/

Pahoittelen sitä, että sivun yläosan linkit eivät toimi - eivätkä tule toimimaan pitkään aikaan...

Kirahvi kupissa

kynät ovat pitkälti pysyneet kotelossa ja kaikenmoinen luovuus myös. Olen aloittanut G. Hughesin kirjaa Pyhän yllättämä. Kirjan avaus yllätti minut ainakin myönteisesti. Tekee mieli jatkaa loppuun asti. Häntä vaikuttaa kiinnostavan samat asiat, mitkä itsellenikin ovat tärkeää. Mitä usko ja hengellisyys on kadun kielellä. Miten siitä voi puhua niin, että kuka tahansa ymmärtää omasta kokemuksestaan käsin, mistä siinä on kysymys.

Tyhjä

lautanen on tyhjä
suoli on tyhjä
tili on tyhjä
käsi on tyhjä
tupakka-aski on tyhjä
pää ajatuksista tyhjä
sydän tunteista tyhjä
mieli tarkoituksesta tyhjä
kuollako pitäisi
hauta on tyhjä
roskis on täynnä
tiskiallas on täynnä
likakaivo on täynnä
tv-kanavat täynnä
vanhainkodit täynnä
sairaalat täynnä
maailma täynnä
yksinäisyyttä
surua
tyhjyyttä

Hauta on tyhjä



Haaste runotorstain aiheeseen tyhjä


Kuvan osoite: http://www.gbcdecatur.org/ sermons/Special.html.