K apina
Kaksi apinaa
kapina ja napina
huusivat: pian alkaa
tupenrapina.
Kuului tuulen
hiljaista havinaa
sateen ropinaa
ja kenkien kopinaa
ukkosen jysäys
kapinan pysäys
poissa myös napina
alkoi vapina
tällainen pieni aivoton vallankumous runotorstain kapinateemaan
skip to main |
skip to sidebar
... ja muita hajanaisia mietteitä.
Tunnisteet
- runotorstai (53)
- saarna (24)
- kirjat (16)
- työ (15)
- henkilöhistoriaa (12)
- baby (8)
- yleinen (8)
- musiikkia (7)
- toimitukset (7)
- ajankohtaista kirkossa (5)
- elokuvat (5)
- puheita (5)
- kirjoitelmat (4)
- vihkiminen (4)
- hömppä (2)
- teatteri (2)
- vitsit (2)
- aggressio (1)
- huumori (1)
- kaste (1)
- kirkko (1)
- kissan kuolema (1)
- kotisivut (1)
- lehdistökatsaus (1)
- perhe (1)
Omia sivublogeja
Blogiarkisto
-
►
2007
(91)
- ► heinäkuuta (15)
- ► toukokuuta (7)
- ► huhtikuuta (9)
- ► maaliskuuta (16)
- ► helmikuuta (12)
- ► tammikuuta (13)
-
▼
2006
(126)
- ► joulukuuta (13)
- ► marraskuuta (11)
- ► heinäkuuta (13)
- ► toukokuuta (22)
Uutiset
Linkkejä
Naapuriblogeja
- Arto Antturi - Helsingin tuomiokirkon pastori
- Gnothi seauton
- Haikuilua
- Historian siteeratuin henkilö
- Ihmisoikeus ja uskonnonvapaus
- Isopeikon sanavarat
- Kemppinen
- Kielletyt sivut
- Kirjailijan häiriöklinikka
- Kirkon kyökissä
- Kuvamerkintöjä - Kimmo
- Logos media
- Lähtölaskenta - count down
- Maailmasta ja kirkosta
- Rakastuin runoon - heidihahmo
- runotorstai
- Sananjalka
- Scripta
13 kommenttia:
hauska runo, eikä mitenkään aivoton.
Minusta tuo runo on kuin paviaanin persus. Jos ajatukseni vielä kulkevat johonkin suuntaan, yritän kehittää muutakin sanottavaa. Onhan tuo herkullinen aihe kuin tarjottimella.
Apina ja kapina ja napina ja vapina rimmaavat automaattisesti, ehkä myös hieman itsestäänselvästi. Kas siinä haaste.
ai niin, unohtui rapina ja jupina ja havina ja ... pahana :) Siis lisää haastetta.
isopeikko: Juu. Sitä tarkoitinkin, että tuo runo on kuin paviaanin takamus eli se on sellainen päiväkerholaisen suusta kuultu lälläl lälläl lieru-tasoinen yllätyksetön. Mutta kun ei ollut muutakaan tarjottavaa, niin laitoin edes jotakin - nyt en parempaan pystynyt.
Tulee mieleen Lauri Viita. Älä yhtään vähättele tuotostasi. Se on mainiota sanaleikkiä ja paljon puhuvia kielikuvia ja tunnelmaa.
Sateisena syyspäivänä ilo lukea :)
Toimisi myös lastenrunona, josta aikuinenkin saa mietittävää.
Täytyy oikein mainita yksi lapsille sopiva runokirja. Kaisa Kantola: Kokkaviisas laiva.
pikkuliina ja tui:
On ihan kiva, että jotakin myönteistä runosta nousee mieleen. Aina ei silti itse tykkää kaikesta siitä mitä tekee.
Runosi ilahdutti!
Tykkäsin ihan kauheesti :)
ansku ja rita
Ongelma tässä oikeastaan on tuo havinto, minkä te olette tehneet. "Runo ilahdutti". Kun aihe on kapina ja vallankumous, silloin olisi pyrittävä muuhunkin kuin vain ilahduttamiseen.
Kielellä leikkiminen ja riimittelyn helppous saattaa joskus luoda illuusion siitä, etä runokin olisi sisällöltään helppo. Näinhän ei aina ole - ei tässäkään tapauksessa - vaan lukijan on luettava myös asia riimien takaa. Joskus rytmi vie mukanaan ja kätkee sisällön.
Lähetä kommentti