Viime viikon runotorstain aihe on helppoudessaan vaativa. Mitä voi sanoa aamusta, sellaista, mitä ei ole sanottu jo tuhat kertaa. Miten voi välttää latteudet ja kuluneet kielikuvat. Päätän kuitenkin yrittää, vaikka epäilenkin. Laitan tämän jälkikäteen, kun olen tullut juuri rippileiriltä.
AAMU
Aamukasteen pisara
täynnä räjähdysherkkää
iloa
6.7.06
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti