Kirjoita oma epitafi

http://www.trekearth.com/gallery/Europe/Poland/photo344577.htm

Kirjasssaan Yllätysten Jumala tekijä antaa jokaisen luvun jälkeen lukijalle tehtävän. Ensimmäisessä luvussa tehtävä on kirjoittaa oma muistokirjoitus. "Kirjoita sellainen muistokirjoitus, jonka kaikkein hurjimmissa unelmissasi toivot jonkun sinusta kirjoittavan." Ajattelin että tehtävä tiivistetään nimenomaan muutamaan lauseeseen. Kirjoitus voisi olla hautakivessä. Tehtävä kuulostaa rajulta. Kun muistaa, että siinä ei oikeastaan ajatella kuolemaa vaan elämää, pääsee juonesta kiinni. Minkälaisesta elämästä haluat että sinut muistetaan? Seuraavassa omia ehdotuksiani.

Yritti sanoa myös viimeisen sanan
Vaan tukkinut on Herra vuotavan hanan
--

Hiljentynyt lopultakin Herransa edessä
--

Luomistyö ei mennyt hukkaan,
hän tuli omaksi itsekseen
ja puhkesi kukkaan
--

Taivaassa kuorsaa meidän taata
vaan siellä kun enää ei levätä saata
Katsoo alas huokaisee syvään
Eikö nuo mukulat pysty hyvään.

Helluntai ja anopin synttärit

Olin viikonlopun jälleen yksin hommissa. Lauantain hautauksista kotiuduttuani koitin ryhtyä saarnan valmisteluun. Siihen asti valmistelut olivat olleet vasta vähäisiä. Olin kuitenkin väsynyt eikä valmistautumisesta tahtonut tulla mitään. Joitakin ajatuksia kehittelin mielessäni ja näyttöruudulla, mutta saarnaksi asti ei oikein tahtonut mitään tulla. Aikaa olisi ollut ihan riittävästi, mutta polla ei vain säteillyt. Lopulta oli mentävä nukkumaan ja laitettava kello aikaisin herättämään. Varhain aamulla etsin netistä virikkeitä. Kollegojen tapa saarnata on kuitenkin varsin erilainen. Eteen tuli netistä myös vanha saarnani. Huomasin, että se on pidetty Kokemäellä. Työstin siitä aamun tunteina saarnan. Oma henkinen olo ei kuitenkaan ollut häävi.

Tällaisia tilanteita tulee eteen ja niihin on vain suostuttava. Silti on jumalanpalvelukset pidettävä. Olisin halunnut saarnassa tulla lähemmäs kuulijaa ja lähemmäs tätä aikaa. Mielessäni oli puolikypsä ajatus Pyhästä Hengestä, jolta tänä päivänä odotetaan paljon. On paljon särkyneisyyttä, johon kaivataan lääkettä. On myös hengellistä etsintää ja kaipuuta, johon toivotaan ohjausta. Oli surullista huomata oma astia vuotaneen tyhjiin.

On sanottu, että luterilaisessa kirkossa Suomessa on juuri tämä ongelma. Lamput ovat kunnossa, mutta ne eivät tunnu hyvin palavan. Kirkon liturgia ja opetus jää ihmisille vieraaksi. Monet ihmiset kokevat jääneensä kirkossa jollakin tavoin ulkopuolisiksi. Jumalanpalveluselämä ei tunnu koskettavan heitä, tai sitä ei ymmärretä. Se on jäänyt opilliseksi puheeksi eikä ole tullut sydänten tasolle.

Sunnuntaina lähdin kiireesti Laitilaan anopin syntymäpäiville. Sinne kokoontui vain sukua ja mukavaa meillä siellä oli. Kuva on otettu sieltä. Kuvassa (kuva poistettu) Mikko etsii pajunoksalla vesilähdettä ja kaivonpaikkaa. Minäkin kokeilin, mutta ei minusta ole kaivonkatsojaksi. Toisilla paju näytti taipuvan, toisilla ei. He sanoivat tuntevansa sen hyvin kädessään milloin maa vetää pajua puoleensa.

Kotisivujen uusi osoite

Kotisivujeni HÖYHEN osoite on muuttunut itsestäni riippumattomista syistä. dna-internetistä on tullut lumonet. Pidän moista temppua ärsyttävänä asiakkaiden kiusaamisena. Minulla on kotisivujeni suhteen lähes helvetillinen urakka muutta 1400 tiedoston linkit oikean osoitteen mukaiseksi. En ole aivan varma, jaksanko siihen urakkaan lähteä.

Uusi osoite on nykyään seuraava

http://kotisivu.lumonetti.fi/lingtuom/

Pahoittelen sitä, että sivun yläosan linkit eivät toimi - eivätkä tule toimimaan pitkään aikaan...

Kirahvi kupissa

kynät ovat pitkälti pysyneet kotelossa ja kaikenmoinen luovuus myös. Olen aloittanut G. Hughesin kirjaa Pyhän yllättämä. Kirjan avaus yllätti minut ainakin myönteisesti. Tekee mieli jatkaa loppuun asti. Häntä vaikuttaa kiinnostavan samat asiat, mitkä itsellenikin ovat tärkeää. Mitä usko ja hengellisyys on kadun kielellä. Miten siitä voi puhua niin, että kuka tahansa ymmärtää omasta kokemuksestaan käsin, mistä siinä on kysymys.

Tyhjä

lautanen on tyhjä
suoli on tyhjä
tili on tyhjä
käsi on tyhjä
tupakka-aski on tyhjä
pää ajatuksista tyhjä
sydän tunteista tyhjä
mieli tarkoituksesta tyhjä
kuollako pitäisi
hauta on tyhjä
roskis on täynnä
tiskiallas on täynnä
likakaivo on täynnä
tv-kanavat täynnä
vanhainkodit täynnä
sairaalat täynnä
maailma täynnä
yksinäisyyttä
surua
tyhjyyttä

Hauta on tyhjä



Haaste runotorstain aiheeseen tyhjä


Kuvan osoite: http://www.gbcdecatur.org/ sermons/Special.html.

Paluu arkeen

Harjavallan seurakunnassa oli piispantarkastus. Asiat näyttävät täällä olevan ihan mallillaan, kun sen suurempaa huomauttamista ei tullut.

Kirkkoherralle ja talouspäällikölle piispantarkastus tietää aika suurta urakkaa koota tietoja ja tilastoja. Muu henkilöstö pääsee vähemmällä. Itse tarkastuspäivinä, jolloin piispa vierailee seurakunnassa asessorin ja notaarin kanssa on leppoisampaa. Tosin neuvotteluita, kokouksia ja vierailuja laitoksissa ja paikkakunnan merkittävissä kohteissa on sen verran paljon, että tavallinen työpäivä ei riitä niiden käymiseen. Harjavallassa tarkastus toimitettiin torstaina ja perjantaina aamu yhdeksästä iltayhdeksään molempina päivinä. Väliin ei jää kummoisiakaan lepotaukoja. Vaatii aika hyvää keskittymistä, kiinnostuneisuutta, sanavalmiutta ja sosiaalista kyvykkyyttä kulkea kaikki paikat ja ihmiset läpi. Lisäksi piispalta odotetaan ymmärtämystä, lohduttavia ja innostavia sanoja ja läsnäolemista. Vaativa tehtävä. Kari on osoittautunut näissä tilanteissa olevansa mies paikallaan. Olen ollut kolmessa tarkastuksessa, missä hän on ollut mukana. Jokaiselta kerralta havaintoni on vahvistunut. Merikarvialla hän oli asessorina, Raumalla piispana. Näissä paikoissa toimin notaarina. Harjavallassa seurasin tilannetta enemmän sivusta. Mutta on ollut mukava olla mukana.

Kuva ilmaisee tarkkaavaiselle katsojalle, että alttari on puettu piispan vierailuun. Kynttilöitä on seitsemän. Vain piispan vierailun yhteydessä kynttilöitä on tämä määrä. Kirkossa alkoi lasten aamukirkko, jossa piispa saarnasi. Hän kertoi tarinan, jossa metsän linnut olivat kuulleet varman huhun: Isä Jumala tulee vierailemaan siellä. Linnut miettivät, miten ottaa näin korkea arvovieras vastaan. Mitäpä linnut muuta osaavat kuin laulaa. Siitäpä innostuneena kaikki ryhtyivät harjoittelemaan. Jo pian alkoi närää kuulua lintujen kuorosta. Syyttävät sulat ojentuivat räkättirastasta kohtaan. Yhdessä päätettiin, että räkätti ei saa tulla kuoroon mukaan. Sen laulu ei ole kaunista. Kuoro jatkoi harjoitustaan, räkätti oli murheelliesna, koska ei saanut osallistua lauluun. Mutta se kuunteli onnellisena. Niin onnellinen se oli, että se ei voinut olla laulamatta muiden kanssa. Mutta heti kuului kuorosta: Räkätti hiljaa! Räkätille sanottiin: sinä et saa olla täällä vierailun aikana. Mene pesääsi ja ole hiljaa. Tarina jatkui niin, että lopulta vaiennettu ja syrjään sysätty räkätti oli ainoa metsässä, joka Isä Jumalan tapasi.