Väliaikatietona ilmoitan, että toinen autoistamme on menossa vaihtoon. Ekologisina ihmisinä me tarvitsemme siis molemmat auton. Hyvin on auto minua palvellut. Hankin sen Merikarvialla ollessani vuonna 1997. Kilometrejä sillä on toki vielä jäljellä, mutta toisella omistajalla. Autolla on käyttöarvoa ja tunnearvoa. Rahallista arvoa sille ei enää annettu - lanttiakaan. Sellainen maailma on.
7 kommenttia:
Tällaista on autonomistajan arki, paitsi niillä jotka autoista enemmän ymmärtävät. Itse en ole koskaan osannut tehdä autokauppoja. Vanhat autot ovat mennet pois käsistä pilkkahintaan. Tuttavapiirissäni on autoihmisiä, jotka tuntuvat vain tienaavan käytettyjen autojen kierrätyksellä.
Tällä hetkellä olen alamaissa oleva kohtuullisen uuden auton omistaja: rikoin autoni lomani lopuksi. Korjaus olisi valmistunut jo perjantaiksi, mutta Lontoon lentokoneterrorismi esti tarvittavan osan rahtaamisen Suomeen. Nyt kukaan ei tiedä koska rahti taas kulkee.
Sinut on haastettu :)
http://sahrami.blogspot.com/2006/08/kirjallisuuskysely.html
Kimmo
Sulla on siis sekä asunto että auto tärviöllä? Melkoista epäonnen kasaantumista. Maanantaina minä menen hakemaan kohtalaisen uuden auton Huittisista.
sahrami
minut taidettiin jo aikaisemmin haastaa tähän juttuun, mutta en ole vielä siihen vastannut. Enköhän siihen jotakin kirjoita.
Voi, me tarvitaan toinen auto. Juuri sellainen käyttöauto. Hyvä ja halpa. Onko sellaisia?
Ne, jotka ovat hyviä, niillä on sikahinta. Ne, jotka ovat halpoja, ovat hajoamassa käsiin.
Huoh..
kimmo - näinhän se on, auton omistaminen, käyttäminen ja ylläpito merkitsee rahanmenoa... Julkisten liikennevälineiden käytössä on puolensa mutta niin on yksityisautoilussakin.
Ja hahmo - kyllä hyviä ja halpoja käyttöautoja voi onnistua löytämään.
-gs
Auto on vaihdettu ja uusi (meille uusi) on pihalla. Lämmin suhde pankkiin lämpeni entisestään - ja vakuutusyhtiöön myös.
Onnellisia kilometrejä!
-gs
Lähetä kommentti