Matka tuntemattomaan
Työmatka ei ole matka.
Lähde maastasi
Kotimatka ei ole matka.
asuinsijoiltasi ja isäsi kodista
Matka tuntemattomaan,
siihen maahan,
jossa kartta ei tuo turvaa,
jonka minä sinulle osoitan.
se on Matka,
Minä teen sinusta suuren kansan.
mikä kysyy luottamusta,
Abraham lähti.
että matkalla on tarkoitus.
Lähdetkö sinä
matkalle yli pyhän rajan,
koskemattomille seuduille
sinne missä sandaalit riisutaan
minne ihminen
ei kutsumatta
voi mennä
3.8.06
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Matka
Lähde maastasi
asuinsijoiltasi ja isäsi kodista
siihen maahan,
jossa kartta ei tuo turvaa,
matkalle, mikä kysyy luottamusta,
... että matkalla on tarkoitus.
Lähde
matkalle yli pyhän rajan,
koskemattomille seuduille
sinne missä sandaalit riisutaan
minne ihminen ei kutsumatta voi mennä
En ollut alkuperäiseen runoon oikein tyytyväinen. Toimisikohan tämä paremmin näin?
Kaunis runo. Pidän erityisesti kohdasta missä sandaalit riisutaan.
Tuo ensimmäinen runo toimisi tosiaan jopa niinkin, että se alkaisi vasta tuosta luottaen että matkalla on tarkoitus.
Runon loppuosassa on erityisen hyvä ja rauhallinen tunnelma. Kaunista.
Minä pidin alkuperäisestä runosta, siinä kahden rinnakkaisen tarinan lomittaminen toimii. Tosin säkeessä "että matkalla olisi tarkoitus" että tökkää, koska se rikkoo kokonaisuuden "-- Matka,/--/ mikä kysyy luottamusta,/--/että matkalla on tarkoitus". Olisi parempi "Matka, joka -- koska matkalla/Matkalla on tarkoitus" tai pelkästään "matkalla on tarkoitus".
Toisesta runostasi puuttuu rinnakkaisuus, jolla haastetaan lukija miettimään uskaltaisiko Abrahamin tavopin heitääytymään luottamuksen varaan. Tuo rinnakkain ja lomittain asettelu tekee runosta kiinnostavan. Toinen on julistavampi eikä ehkä saa lukijaa niin mietteihin.
Mitäpä jos konkretisoisimme runosi toivottamalla sinut sydämellisesti tervetulleeksi vähän toisenlaiseen kulttuuriympäristöön =D
http://www.nakokulma.net/index.php?board=1.0
Kyllä ensimmäinenkin versio toimii.Kuitenkin tässä toisessa on jotain enemmän.
Matka sellaiseen paikkaan,joka on vielä koskematon kuulostaa kyllä houkuttelevalta.
Aivan kuin tulisi tuolle rajalle,jonka toisella puolella ei ole vielä ainuttakaan sandaalin jälkeä.
Sahrami
Kiitos kommenteista. Vaikka tuntuukin, että on alittanut itsensä. Aihe on mielenkiintoinen - siihen haluaisi runojen riviin lausua jotakin muutakin kuin latteuksia. Nyt kuitenkin on vähän puhti poissa.
tui
kiitos jälleen arvokkaasta korjausehdotuksesta. Uskoni alkuperäiseen runoon vahvistui.
a...
Kiitän kutsusta. Vaikka olenkin aika paljon tietokoneen äärellä, niin en kuitenkaan jaksa osallistua loputtomiin keskusteluihin. Mutta merkkasin sivun itselleni tiedoksi.
piia
koskematon alue ei luonnollisestikaan aina ole karttaan piirretty alue. Mutta toisinaan konkreettiset paikatkin puhuvat.
Tuo alkuperäinen runo toimisi myös kahden lausujan esittämänä.
Abrahamin matkaanlähtö on yksi peruskuvaus lähtemisestä ja luottamisesta. Halusin tuon Raamatun kuvauksen ja yksityisen ihmisen tarinan saada jollakin tavalla kulkemaan rinnatusten, kietoutumaan keskenään. Se on myös eräänlainen esimerkki siitä, miten ikuiset kertomukset voivat tulla osaksi omaa aikaamme.
Mielessäni kävi myös tuo kahden lausujan mahdollisuus. Luulen, että ajatuksissaan lukija käyttää 'kahta ääntä'.
Kyllä vai, kaksi tarinaa, kaksi puhujaa. Minusta tuo tarinoiden rinnaisuus toimi, Vanhan Testamentin tarina on ikiaikainen kuvaus uskosta ja luottamuksesta. Suuret kertomukset vaikuttavat välillä olevan hukassa, mutta eivät ne ole. Kaiken takana ne edelleen luuraavat.
Lähetä kommentti