Eroateria
Papin läsnä ollessa
nainen katkaiskoon kauhan
yhteisellä aterialla ja
sanokoon miehelleen:
Tämä on viimeinen ateriamme.
Mies särkee lautasen ja sanoo:
Niin olkoon.
Kihla- ja vihkisormukset asetetaan pöydälle.
Pappi sanoo:
N.N ja N.N. rakkauden malja on särkynyt ja
sisältö on vuotanut maahan.
Te ette kuulu enää toisillenne.
Astukaa omille teillenne.
Jumala johtakoon askeleenne rauhaan.
Molemmat maistavat
särkyneellä kauhalla keittoa.
Ottavat pöydältä sen sormuksen,
jota toinen on kantanut.
Mikäli huoneessa kaksi ovea,
poistuvat eri ovista
skip to main |
skip to sidebar
... ja muita hajanaisia mietteitä.
Tunnisteet
- runotorstai (53)
- saarna (24)
- kirjat (16)
- työ (15)
- henkilöhistoriaa (12)
- baby (8)
- yleinen (8)
- musiikkia (7)
- toimitukset (7)
- ajankohtaista kirkossa (5)
- elokuvat (5)
- puheita (5)
- kirjoitelmat (4)
- vihkiminen (4)
- hömppä (2)
- teatteri (2)
- vitsit (2)
- aggressio (1)
- huumori (1)
- kaste (1)
- kirkko (1)
- kissan kuolema (1)
- kotisivut (1)
- lehdistökatsaus (1)
- perhe (1)
Omia sivublogeja
Blogiarkisto
-
►
2007
(91)
- ► heinäkuuta (15)
- ► toukokuuta (7)
- ► huhtikuuta (9)
- ► maaliskuuta (16)
- ► helmikuuta (12)
- ► tammikuuta (13)
-
▼
2006
(126)
- ► joulukuuta (13)
- ► marraskuuta (11)
-
▼
lokakuuta
(16)
- Rakkaus on tarina
- Pöly
- Vanhemmuuden viisi sormea
- Van lindGren
- Vaatteiden joukossa valokin
- Siirtykää betaan
- I have a dream
- Saarnatuoliblogissa: 19 sunnuntai helluntaista - l...
- Terve ja sairastunut uskonnollisuus
- eroparin vihkisormukset
- betaan
- Ihana ääni
- Ylpeys elpyy
- Kingdom of Heaven - Taivasten valtakunta
- Eroateria
- ristinmerkki otsaasi
- ► heinäkuuta (13)
- ► toukokuuta (22)
Uutiset
Linkkejä
Naapuriblogeja
- Arto Antturi - Helsingin tuomiokirkon pastori
- Gnothi seauton
- Haikuilua
- Historian siteeratuin henkilö
- Ihmisoikeus ja uskonnonvapaus
- Isopeikon sanavarat
- Kemppinen
- Kielletyt sivut
- Kirjailijan häiriöklinikka
- Kirkon kyökissä
- Kuvamerkintöjä - Kimmo
- Logos media
- Lähtölaskenta - count down
- Maailmasta ja kirkosta
- Rakastuin runoon - heidihahmo
- runotorstai
- Sananjalka
- Scripta
11 kommenttia:
Hieman tulkintaa:
Raamatullisesa kontekstissa ateria on aina ollut äärimmäisen voimakas yhteyden merkki.
Hääjuhlassa samoin ateria yhdistää kaksi sukua toisiinsa.
Toisinaan on ajatuksia pidetty esillä, jossa mietitty kirkollista kaavaa avioerolle. Tässä on edellisiä ajatuksia yhdistetty: miten avioyhteys ja sitä seuraava arkinen ateriayhteys osoitetaan särkyneeksi.
Jotta kukaan ei saisi aihetta ottaa yhteyttä kapituliin harhautuneen papin tähden, muistutan, että 'eroateria' on runotorstain runo. Tämä on sanottava ääneen, koska kristittyjenkin joukossa on välillä aika yksitotista porukkaa.
Leipää ja suolaa... eikös se ole ollut arabeillakin merkki ystävyyden yhteydestä.
Voisikin kyllä olla hyvä idea, että erokaava olisi olemassa ja tämä tuntui hienolta, konkreettiselta ja tavattoman surulliselta ehdotuksekselta.
isopeikko:
en ole selvillä arabien leivän ja suolan merkityksestä, mutta vanhasta tavasta ymmärtääkseni on kysymys.
kirsti
ero on aina surullinen, semminkin kun avioliiton pohjalla on ajatus: minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Mutta kun eroavat puolisot maistavat vielä samaa soppaa, se on ulkoinen merkki siitä, että viha ei vallitsisi heidän välillään.
Hauska runo ja ajatuksia todella herättävä.
Mitä leipään ja suolaan tulee, minulla on sellainen
hämärä muistikuva vuosien takaa, että silloisessa Neuvostoliitossa, jonne eri puolilta Suomea lähti ns. Nuorison ystävyysjuna, olisi eri paikkakunnilla isäntäväki tarjonnut ystävyyden merkeissä leipää, jonka keskellä oli
lovi, paikkana suolalle tai suolakupille. Eli että se olisi ystävyyden merkkinä myös Venäjällä. Tai ainakin jossain silloisen Neuvostoliiton osavaltiossa.
paperineuvoksen pakinat:
Kiitos lisäselvityksestä. Tuo ystävyyden osoittamisen tapa on silti aika outo. En tiedä ketään, joka leipänsä päälle ripottelee suolaa. Minä laitan voita juustoa ja kinkkua. Ehkä tuo suola on vain tällaisissa ystävyysrituaaleissa.
Käsittääkseni Ruotsin kirkolla on olemassa jonkinlainen kaava avioeroa varten...tai sitten se on ollut yksittäisen papin inspiroima juttu.
Jonkinlainen erorituaali saattaisi tietenkin auttaa eroon liittyvässä surussa ja vihassa. Saattaisi - ehkä auttaa. Oma arveluni on, että siitä olisi enemmän järjestelyvaivaa kuin hyötyä. Kauhoja ja lautasia kyllä on mutta kaikkia eroavia pareja ei helpolla saa samaan huoneeseen.
Rikottu soppakauha ja lautanen kuvaavat hyvin avioeroa.
Tässä vielä yksi ehdotus:
Leipä, suola ja liina ovat perinteinen tupaantuliaislahja täällä Suomessa.
Leikataan liina kahtia ja jaetaan leipä ja suola kahteen osaa liinan päälle ja kumpikin puoliso ottaa omansa, kättelee ja lähtee pois.
pikkuliina:
Jos tuollainen erorituaali joskus tulee todelliseksi, se ei tietenkään tule pakolliseksi. Sellainen haluttaessa järjestettäisiin.
Ehdottamallasi leivän ja suolan puolittamisella ei mielestäni ole tarpeeksi symbolista voimaa. Eikö koko avioelämä ole ollut leivän puolittamista.
Jos rituaalista tehtäisiin puhtaasti maallinen, suosittelisin, että kihla- ja vihkisormukset lahjoitettaisiin jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle
Viimeinen ehdotuksesi on hyvä idea.
Mikä olisi hyvä kohde. Mielestäni sellainen, joka tukisi esimerkiksi lasten asiaa.
Lähetä kommentti