Käden jälki

Tuore oliivipuunlehti-julkaisussa (Turun arkkihiippakunnan neljännesvuosijulkaisu) oli erinomainen haastattelu Säkylän suntiosta, Jorma Tuomolasta.

Haastattelun otsikko oli: Suntio on ihmisen jälki kirkossa. tuossa otsikossa sanotaan oikeastaan aika paljon. Samassa tilassa työskentelee myös pappi ja kanttori, mutta kummatkin ovat tekemisissä enemmänkin aineettomien asioiden kanssa, sakramentteja lukuun ottamatta. Suntio hoitaa kaiken muun - juuri sen, missä tarvitaan käsiä: pyhän tilan ja sen tarvikkeiden huoltamisen ja laittamisen kuntoon tilaisuuksia varten.

Papin käden jälkeä ei kirkossa näy, vaikka hän ihminen onkin. Mikä jälki jää papin työstä? Jääkö siitä ihmisten sieluihin jokin piirto? Toivoa sopii – vaikka sekään ei viime kädessä ole papin ’käden jälki’. Toivorikkaasti täytyy olettaa, että Jumalan Pyhä Henki sen varsinaisen jäljen tekee. Muutoin asiat olisivat aika huonosti. Pappi on vain kynä tai väline, jolla ihmiseen sieluun kirjoitetaan.

Kyllä siinä sielun piirtimessä molempien kädet varmasti kiinni ovat. Ei tässä niin puhtaita Pyhän Hengen pensseleitä olla, etteikö omaa tuherrusta tule joukkoon. Merkittävä osa työtä on siinä, että antautuu myös itse piirrettäväksi, jotta tietäisi mihin suuntaan niitä piirtoja toisten kohdalla yritetään saada aikaan. Eikä seurakuntalainenkaan täysin passiivinen ole - hänenkin kätensä siinä piirturissa ovat kiinni. Tiedä sitten minkälaista jälkeä tulee, kun kaikki kolme vääntävät omaan suuntaansa.

Hyvää alkanutta vuotta 2007.