Pesä avara
Minä kuuntelen
kuka kuusen juurella
kuiskaa
se uskollisesti
muistaa kertoa
missä on asunto,
missä tulemiseni tupa
minne juuret ulottuu
minne henki hetkeksi jää
kun tuhka on laskettu
ja rauha vallitsee
vaan syvempi rauha
on edessä
ja sielun lintu laulaa
yhden hetken
kuusen oksalla
kunnes vaihtaa
pesään avarampaan
osallistuminen runotorstain teemaan - avara.
skip to main |
skip to sidebar
... ja muita hajanaisia mietteitä.
Tunnisteet
- runotorstai (53)
- saarna (24)
- kirjat (16)
- työ (15)
- henkilöhistoriaa (12)
- baby (8)
- yleinen (8)
- musiikkia (7)
- toimitukset (7)
- ajankohtaista kirkossa (5)
- elokuvat (5)
- puheita (5)
- kirjoitelmat (4)
- vihkiminen (4)
- hömppä (2)
- teatteri (2)
- vitsit (2)
- aggressio (1)
- huumori (1)
- kaste (1)
- kirkko (1)
- kissan kuolema (1)
- kotisivut (1)
- lehdistökatsaus (1)
- perhe (1)
Omia sivublogeja
Blogiarkisto
-
▼
2007
(91)
- ► heinäkuuta (15)
- ► toukokuuta (7)
- ► huhtikuuta (9)
- ► maaliskuuta (16)
- ► helmikuuta (12)
-
►
2006
(126)
- ► joulukuuta (13)
- ► marraskuuta (11)
- ► heinäkuuta (13)
- ► toukokuuta (22)
Uutiset
Linkkejä
Naapuriblogeja
- Arto Antturi - Helsingin tuomiokirkon pastori
- Gnothi seauton
- Haikuilua
- Historian siteeratuin henkilö
- Ihmisoikeus ja uskonnonvapaus
- Isopeikon sanavarat
- Kemppinen
- Kielletyt sivut
- Kirjailijan häiriöklinikka
- Kirkon kyökissä
- Kuvamerkintöjä - Kimmo
- Logos media
- Lähtölaskenta - count down
- Maailmasta ja kirkosta
- Rakastuin runoon - heidihahmo
- runotorstai
- Sananjalka
- Scripta
4 kommenttia:
Niin,kuinka avara voikaan olla pieni pesä! Hieno oivallus. Se voi olla avarampi kuin hehtaarihalli. Tässä runossa hienosti käytetty vanhoja sanalaskuja hyväksi. Ja runon voi lukea monella tasolla.
Kävin juuri aikaisemmin lukemassa toisen runon ja katsomassa kuvan runotorstain sivulta. Samat kommentit sopisivat tähänkin runoon.
Mutta kuusissa, kuusissa on aina jotain lohdullista, ainainen vihreys, pihkan tuoksu, hämäryys, jonka syliin voi paeta maailman murhehuoneita tai liian kirkkaita valoja, liian kiivasta tahtia. Ja samalla ne muistuttavat paljon suuremmista asioista, siitä mistä elämä tulee ja mihin se on menossa.
Näet kuuset lohdullisena, monet näkevät ne enemmänkin synkkinä tai ahdistavina - kuusissa on metsän syvyys. Sinun tulkintasi on parempi. Metsässä on syli.
"Makeasti oravainen"..."Katselee hän maailman piirii, Taisteloa allans´ monta."
Timon laulu Seitsemässä veljeksessä on yksi yksinkertaisuudessaan hienoimpia runoja mitä tiedän.
Mukavaa, jos tämä runo palautti sinulle yhden hienoimmista runokokemuksistasi mieleen.
Lähetä kommentti