12.2.07

Saarijärven Paavo Jobia hurskaampi

Viime sunnuntaina saarna käsitteli kylväjävertausta. Teksti on sikäli hankala, että siinä itsessään on vertaus ja vertauksen selitys. Mitä jää enää saarnaajan tehtäväksi. Perusideani oli korostaa sitä, että Jumalan sana on siemen. Sillä ei ratkaista väittelyitä. Sen tärkein tehtävä on saada kasvun ihme aikaan. Saarijärven Paavo pettuleipänsä kanssa tuli esimerkiksi siitä, mitä tarkoitetaan vertauksen hyvällä maalla ja satakertaisella sadolla.

Saarna löytyy saarnatuoliblogista.

Terveiset myös Kajaanista. Minä olin kuski, kun vaimo kävi käräjillä todistajina. Matkaa yhteen suuntaan tuli 600 km. Tämä kaikki tapahtui viiden minuutin todistamisen tähden. Siitä samasta asiasta heillä oli entuudestaan olemassa jo poliisille annettu lausunto. Meininki oli salissa kuulemma ihan tv:stä tuttu. Todistaja laittaa käden Raamatulle ja vannoo puhuvansa totta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minulle tämä kylväjävertaus avautui aivan uudella tavalla, kun otin todesta Jeesuksen sanan: "Siemen tarkoittaa ihmisiä." Mk. 4:15
Meitä ihmisiä heitellään kuin siemeniä erilaisten ihmisten sekaan. Toisessa paikassa sana tuottaa tulosta toisessa ei. Vika ei ole aina siinä ihmisessä,joka on Jumalan sanan viejä, vaan kuulijassa, maaperässä.

Tuomo Lindgren kirjoitti...

Taisin netistä lukea ajatuksen, että ihmiset, jotka kuulevat sanan ovat elämänsä aikana tuota kaikkea maaperää: välillä kovaksi tallattua tietä, välillä ohdakkeista ja harvoin hyvää maata.

Siemen ei voi tarkoittaa ihmistä, koska Jeesus sanoo, että siemen tarkoittaa Jumalan sanaa. Markuksenkin evankeliumissa kylvömies kylvää sanan (Mk 4.14)
Ihmiset ovat maaperä, johon jotakin kylvetään. Ihmiset eivät saa kasvua aikaa, vaan Jumalan sana. Arvostan yritystäsi nähdä uusia ulottuvuuksia vertauksessa, mutta mielestäni tulkintasi ei ole ihan kohdallaan.