Kävin yläasteella pitämässä aamunavausta. Aihe oli tietysti ajankohtainen lordivillitys. Tein Lordin pukeutumisesta eräänlaisen 'psykoanalyysin'.
Heidän musiikkinsa suuntautuu teini-ikäisille, jotka elävät elämässään murrosvaihetta. Olen näkevinäni bändin monsterilookissa murrosikäisen sisäistä kuohuntaa. Kuolemaa pursuvat kuvat näyttävät ulospäin sen, miltä heistä sisimmässä tuntuu; minkälaiseksi he kokevat itsensä.
Kokemus vastaa metamorfoosia läpikäyvän murrosikäisen ongelmaa. He muuttuvat lapsen kehosta aikuisen ruumiiseen. Monsterifiilikset nousevat herkästi, jos ei pidä muutoksen lopputuloksesta. Kun toukka kuoriutuu perhoseksi, sillä on vielä hetken aikaa toukan tunne-elämä ja ajatukset, joka pitää perhosen värikkäitä siipiä monsterimaisina.
Would you love a monsterman - näin tuo yhtye laulaa suoraan teinimutanttien sydämiin. Kuka rakastaisi tällaista mörköä? Rakkautta he kaipaavat niin kuin jokainen, vaikka iho hilseilee ja finnit paukahtelevat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti