27.5.06

blogimeri

Olen vajaan kuukauden tutustunut blogien ihmeelliseen maailmaan. Ensituttavuuden perusteella tämä maailma näyttää niin rajattomalta, että ahdistun. Kaikkia blogeja ei voi lukea eikä tarvitse. Vielä vähemmän niitä kaikkia voi kommentoida. Tekstiä, ajatuksia on niin tuhottoman paljon. Yhden eliniän voisi viettää tämän rajattomuuden keskellä ja silti olisi vain raapaissut pintaa. On siis tehtävä valintoja oman ajankäytön suhteen.

Olenko itsekäs ja kirjoittelen vain omia juttujani vai vierailenko muita sivuja lukemassa ja kommentoimassa? Sitten pitäisi vielä olla aikaa kaikkeen muuhun. Sanoinkin jo ahdistuvani.

'Osallistuminen' vain papilliseen monologiin ei ole viisasta. Luotan siihen, että ajan myötä asiat etenevät kuten pitääkin, sopusointu löytyy ja ahdistus vähenee.

3 kommenttia:

Tuomo Lindgren kirjoitti...

Siihen minäkin uskon. Kiitos rokaisevista viesteistäsi.

Anonyymi kirjoitti...

Välillä lueskelen muita enemmän, välillä vähemmän. Ja kommentit usein päätyvät liian pitkiksi ollakseen järkevän mittaisia. Toivottavasti kertoilet aina välillä työsi arjestakin - ei vain positiivista kuorrutetta vaan myös niitä ikäviäkin juttuja. Tai siis yleisemmin: Mitä ihmettä te papit teette saarnojenne välissä!

Niin joo.. ja jos sinun duunisi on hengellinen, niin meikän harrastus on hengellinen. Eli vetelen sellaista projektia kuin Janoinen (http://janoinen.net). Se on luterilaisille nuorille aikuisille suunnattu sivusto eli tervetuloa katsomaan niin blogiani kuin sivustoakin. Heti kun keksin, minne päin Janoista blogisi linkitän, niin sen teen. :P

Tuomo Lindgren kirjoitti...

Kiitos Teme palautteestasi.
Kun tämä blogi on vielä alkuhuumassaan, niin sitä puhe/kirjoitusripulia vielä ilmenee. Mutta koitan ottaa vihjeistäsi opikseni. Ne olivat kummatkin ihan hyviä vinkkejä.