koti-isäilyä

Nyt on tyttö laitettu nukkumaan ja voi hetken hengähtää. Vaimo on ollut kesätöissä ja kotiin tultuaan sanoi puolileikillään tahtovansa kotiäidiksi. Olen ollut tänään koti-isänä ja ihmettelen kuinka kotiäidit ja koti-isät oikein kestävät sitä myllytystä.

Jos töissä tapaakin vaikeita asiakkaita, heidän kanssaan saa asiat ennen pitkää hoidettua. Lapsi ei päästä vapaalle, ennen kuin hän nukahtaa. Tiedän, että kaikki moralistit nyt nostavat sormeaan ja kauhistelevat: ei asiakassuhde ja suhde lapseen ole rinnastettavissa. Ei olekaan, mutta väsymys on. Ja niinhän monet kotiäidit valittavat miehillensä, että nämä eivät ymmärrä, kuinka raskasta lapsen kanssa on touhuta.

Kun tänään laitoin tyttöä päiväunille, arvatkaa olinko itse unen tarpeessa? Olimme molemmat kaksi tuntia täydessä horroksessa. Erona oli vain se, että tytöllä oli herätessä pää hiestä märkä ja minulla tukka muuten vain sekaisin.