Olen pyhän (Kolminaisuudenpäivä) saarnaa miettinyt ja kirjoittanut. Siinä opetuslapset kumartavat ylösnousseen Jeesuksen edessä. Kumartaminen pyhän edessä sai minun mieleeni piispa Kari Mäkisen loppiaisen saarnan piispanvihkimyksessään. Saarna on luettavissa netistä kumarrus pyhän edessä.
Kuullessani saarnan tuomiokirkossa ensimmäisen kerran, se tuntui hyvältä. Luin sen nyt uudelleen ja täytyy sanoa, että on vaikea pistää paremmaksi. Saarnassa on kaikki kohdallan. Kovin monta vitsiä hän ei yrittänyt veistää saarnassaan vaikka huumorintajuinen mies onkin.
Minun ongelmani saarnan kanssa on siinä, että houkuttelevia teemoja on useampia.
- Jumalan kolminaisuus vai yksinäisyys
- Jumala on salattu - Jumalakuvakielto - Jumalaa ei voi vangita käsitteisiin
- Polvistumisia Jeesuksen edessä - tietäjät seimellä - opetuslapset vuorella - jokainen viimeisellä tuomiolla
- Jumalan salattuun olemkseen olisin halunnut liittää ajatuskulkuja perhosefektistä - kaaosteorian mukaan perhosen siiveniskun vaikutukset kertautuessaan voivat muodostaa myrskyn Intian valtamerellä.
- Jeesuksen puhe: I have a dream (viittaus Martin Luther kingin puheeseen tulevaisuuden näystä. Jeesuksellakin oli näky, joka koski kaikkia ihmisiä)
Perhosefekti tuntui niin kiehtovalta, että pitkään olin sen lumoissa, mutta jätin Jumalan perhoset rauhaan. Saarna on luoettavissa muutaman päivän päästä kotisivullani: yksinäisyys vai kolminaisuus
15 kommenttia:
Hei Tuomo!
Loppujen lopuksi saarnassa on tärkeintä se, että tulet saarnatessasi jotenkin lähelle kuulijoitasi. Aiheitahan riittää vaikka kuinka, mutta valitse yksi (varmaan niin olet tehnytkin) ja tuo se yhteiseen jakoon. Saarnan ei tarvitse olla hieno esitelmä ollakseen hyvä saarna.
Ostin muuten alkuviikolla kirjan Martin Nicol, Saarnan taito (Kirjapaja 2005). Se on kirja dramaturgisesta homiletiikasta eli Nicol ottaa esittävän taiteen elementtejä vahvasti kristillisen saarnan perinteisten ainesten rinnalle. No, en ole vielä edes avannut kirjaa (paitsi kaupassa, missä sitä selailin). Odotukseni ovat kovat, mutta katsotaan myöhemmin mitä kirjasta löytyy.
Meillä kävi kuukasi sitten Kirjapajan esittelijä kauppaamassa kirjoja. Tilasin häneltä itselleni samaisen kirjan ja se on nyt odottamassa minua työpöydälläni. En ole sitä siis vielä koskenutkaan, mutta huomenna pääsen käsiksi.
Mitä saarnaan tulee, se alkaa olla kirjoitettuna valmis. Mutta olen huomannut, että suuri määrä houkuttelevia aiheita pitää mielen yleensä liian hajaannuksissa - eikä hyvistäkään aineksista saa keitettyä mieleistänsä soppaa. Vaikka valitseekin yhden aiheen, ne muut aiheet yrittävät tunkeutua mausteina mukaan.
Kolminaisuusoppi on loogiseen tasoon takertuvan järjen kompastuskivi; on vain yksi Jumala, mutta samalla Isä on Jumala, Poika on Jumala ("tosi Jumala tosi Jumalasta"), Pyhä Henki on Jumala.
Olen monessa yhteydessä kritisoinut kapeasti käsitettyä rationaliteettia ja sen ehdoilla määrittyvää todellisuus- ja ihmiskäsitystä. Kapea rationaliteetti ei käsitä kolminaisuutta.
Kolminaisuusoppi voi olla eräs heräte vapauteen vievälle tielle, jolla tapahtuu kasvua kapean rationaliteetin ja logiikan umpikujan ylittävään viisauteen.
-gs
Kops: Kiitos kehuista, joita tulikin yllätysryöpsäyksellinen.
g.s. Kristinuskossa on kaksi hankalaa kohtaa 'sivistyneelle' ihmislle. Toinen on juuri tämä opetus kolmiyhteisestä Jumalasta ja toinen on ristin salaisuus.
Lisää hankalia paloja: Se on minusta hankalaa jos pitää ajatella että oma uskonto on ainoa oikea ja kristinuskoon tämä ajatus taitaa liittyä aika voimakkaasti. Myös lähetystyö, joka jossain määrin on tietysti seurausta tuosta edellisestä, on aika vaikea pala, ainakin meikäläiselle.
Niinpä, sanoman rististä sanotaan olevan "hullutusta kreikkalaisille" (tämän on sanottu tarkoittavan loogista ajattelua ylipäätään).
Ristin sanomassa minua henkilökohtaisesti puhuttaa eniten tulkinta, jossa risti tuodaan christo in nobis -hengessä ihmisen sisälle. Jokainen totuuden rakastaja on kutsuttu kulkemaan oma ristin tiensä, via dolorosa, jossa jotakin on uhrattava jotta jotakin uutta voi syntyä.
-gs
Kristinuskoon sisältyy totuusvaatimus. Siitä seuraa tietysti se, että uskon näkölulmasta kaikki ei voi olla totta. Mitä lähetystyöhön tulee, aggressiivisinta lähetystyötä tekevät tällä hetkellä kai Coca cola, Mc Donalds, Mirco Soft, Nokia jne.
Kristillinen lähetystyö (evankeliumin julistamisen muodossa) on kuitenkin hyvän sanoman viemistä. en näe siinä ongelmaa. Heidän mukana viedään myös paljon muuta hyvää. Ei ole yksi eikä kaksi maata, missä kirjakieli on saatu lähettien ansiosta ihmisille, sairaalapalveluista puhumattakaan.
'Kristus meissä' tuo mystistä ulottuvuutta koko touhuun, mutta jos huomiotta jää 'Kristus puolestamme' pro nobis silloin ymmärtääkseni on myös kuljettu ohi koko ristin hullutuksen.
Ymmärrän -
olen ajatellut että pro nobis vie meidät temppelin esipihalle ja in nobis kaikkein pyhimpään, temppelivertausta käyttääkseni.
-gs
No minä olen koulutukseltani uskontotieteilijä ja kiinnostunut kulttuureista. Minulle kulttuurien runsaus on arvo sinänsä niin kuin moni varmaan ajattelee että luonnonkin monimuotoisuus on arvo sinänsä, suremme sitä kun lajeja kuolee sukupuuttoon. Kristinuskon ponnekas levittäminen ympäri maailman on yhdenmukaistanut kulttuureja ja merkinnyt omaleimaisten paikallisten elämäntapojen tuhoa. Coca cola epäilemättä tekee aggressiivisempaa lähestytyötä kuin kirkko, mutta kristillinen kulttuurihan on juuri synnyttänyt coca colan ja muut vastaavat menestystuotteet ja tämän koko elämäntapamme joka on valtava menestystuote, mikä nyt sitten tulee koitumaan lopulta maapallomme ja myös ihmisten kohtaloksi koska me emme kestä näin menestyvää ja voittoisaa kulttuuria.
g.s - vertauksesi on varsin osuva
kirsti - lähetystyö nykyään ei ole imperialistista eikä niin sidottu enää länsimaisen kulttuurin levittämiseen. Evankeliumihan on lähtenyt liikkeelle juutalaisten keskuudesta. Se on ylittänyt kulttuurirajoja myönteisellä tavalla alusta alkaen. Perusajatus on kai se, että se ei ole riippuvainen kulttuurista. Luulen myös, että lähetystyö nykyään on ennen muuta paikallisia olosuhteita kunnioittava ja ruohojuuritasolla tapahtuvaa auttamista.
En myöskään haluaisi yhdistää lähetystyötä ja monikansallisten yhtiöiden tuotteita saman lapun alle. Mielestäni ne ovat selvästi eri 'uskontoja'.
Toiseksi, voiko ihmisiä ja kulttuureja rauhoittaa niin kuin eläimiä rauhoitetaan. Sehän vasta näiden ihmisten halveksimista olisi.
Kristillisellä kirkolla on kuitenkin historiansa ja painolastinsa, vaikka nyt oltaisiin kuinka ihania. Se vain on niin, ettei tässä maailmassa menneisyyttä voi pyyhkiä, vaikka kirkko varmasti armahdusta synneistään toivookin. Mutta ehkä vähitellen voin antaa kirkolle sen syntejä anteeksi siitä huolimatta ettei kirkko taida olla juurikaan minun anteeksiannostani kiinnostunut.
Jesuiittojen toiminnalle muuten on ollut luonteenomaista, etteivät he ole pyrkineet tuhoamaan paikallisia kulttuureja, vaan käyttäneet niitä hyväkseen. Toivottavasti nykyajan lähetystyötä tehdään jesuiittoojen hengessä.
öö, siis tuo käyttäneet niitä hyväkseen kuulostaa kyseenalaiselta. Tarkoitin nyt lähinnä, no kaipa sinä tiedät mitä minä tarkoitin, jotain positiivista kuitenkin.
En minä tiedä voiko ihmisiä ja kulttuureja rauhoittaa niin kuin eläimiä ja luontoa, mutta jollakin tavalla minusta olisi hyvä oppia kunnioittamaan myös erilaisia elämäntapoja kuin omamme.
Luulen, että juuri lähetyskentillä tällaista nöyryyttä opitaan.
Olipa Mäkisen saarna tosiaan hyvä, kiitos linkistä.
Kun sitä luin, vahvistui ajatukseni, ettei totuus löydy mistään opista tai muualta kuin keskeltä arkea, keskelle arkea syntyneestä Jeesuksesta. Olkoonkin, että kristinuskoon liittyy totuusvaatimus, mutta eiköhän tuo totuus - Kristus - löydy jokaisesta ihmisestä, joka haluaa itsensä rehellisesti kohdata, ristin ja muiden paradoksaalisten hullutusten kautta. Tuossa itse löydetyssä totuudessa on paljon yhteistä muitten löytämien totuuksien kanssa. Kristus on totuus, meissä ja meidän ulkopuolellamme.
Mitä muuten ymmärrät mystiikalla?
Käytin sanaa mystiikka edellä väljästi sellaista opillista järkeisuskoa vastaan.
Sanalla mystiikka ymmärrän yleensä mystiseen yhtymiseen tähtäävää hengellisyyttä. purgatio - illuminatio - unitio.
Lähetä kommentti